Tuulisia päiviä tutuissa maisemissa

 

 Kovaa tuulta, pilviä, sadetta, aurinkoa ja calimaa. Niitä kaikkia mahtui kymmenen päivän matkaani Kanarialle jonka tein aiemmin tässä kuussa. Poikkeuksellisen  epävakaata säätä paikassa jossa melkein aina paistaa aurinko.

Matkani tarkoitus oli rantalomailun ohella tehdä useampi pitempi patikkaretki joista lopulta vain kaksi toteutui. Jalkavaiva pakotti pitämään loput kävelyt lyhyinä.

Näistä kahdesta seikasta johtuen olinkin erityisen iloinen onnistuneesta majoitusvalinnastani. Huonolla säällä ja kipeällä jalalla saatoin sentään katsella upeaa maisemaa asunnostani käsin. Asuin suosikkipaikassani Arguineguínin Patalavacassa kuten monesti ennenkin. Air Bnb-sivustolta  löysin tämän todella valoisan ja aurinkoisesti sisustetun yksiön Doñana-nimisessä talossa. Ikkunasta avautuvaan näkymään rakastuin jo kuvien perusteella.

 Patalavacan rantamaisemat olivat minulle siis  tuttuja ennestään mutta ensimmäistä kertaa katselin niitä tästä suunnasta.

 Doñana on valtavan suuri, ulkoapäin aika karunnäköinen vanha kerrostalo jonka katutasossa on useita pieniä ravintoloita ja kauppoja  ja rantatasolla terassiravintoloita. Iltaisin näistä rantaravintoloista kuului iloinen puheensorina ja astioiden kilinä asuntooni. En kuitenkaan kokenut sitä häiritsevänä vaan se tuntui paremminkin mukavan kodikkaalta koska olin matkalla yksin.

 Ravintoloiden ääniä lukuunottamatta Doñana on erittäin rauhallinen ja sopii yksin tai kaksin matkustaville. Monet asunnot ovat omistajiensa omassa käytössä mutta joitakin voi vuokrata ainakin lyhytaikaisesti mm.Air Bnb tai Booking-sivustojen kautta. Samankokoisten asuntojen viikkovuokrat vaihtelevat suuresti riippuen asunnon kunnosta ja varustelutasosta sekä tietysti vuodenajasta.

Erityisen hyvin Doñanan asuntooni kuuluivat kuitenkin aaltojen äänet. Ensimmäisenä iltana mietin että mitenköhän saan nukuttua mutta nukuin oikein hyvin. Aallot olivat monena iltana todella voimakkaat mutta niiden ääntähän oli oikeastaan ihanaa kuunnella. Ensimmäisenä yönä kotona, matkan jälkeen tuntui oudon hiljaiselta kun yritin nukahtaa.

Patalavacan rannassa on tyypillisesti voimakkammat aallot kuin muilla lähiseudun rannoilla ja siksi rannalla aina välillä liehuukin punainen lippu uintikiellon merkkinä. Valtameren aaltojen voimaa ei ymmärrä ennenkuin on sen itse kokenut. 

Jos sää muuttuu pilviseksi ja tuuli yltyy voi käydä niin että ranta tyhjentyy auringonottajista ja uimareista ja tilalle tulevat lainelautailijat.

 Pahimmillaan calima näytti tältä. Calimaksi kutsutaan Kanarian saarilla sääilmiötä jossa tuulien mukana Saharasta tulee hiekkapölyä. 

 

Näin ihanaa on rannalla kun taivas on sininen. Silloinkin kun tuuli tuivertaa.

 Tämä asunto sijaitsee loistavalla paikalla. Täydellisen näköalan lisäksi rantaan ja rantatielle pääsee menemällä hissillä pohjakerrokseen. Ruokakauppa, bussipysäkki ja taksiseisake ovat ihan vieressä. Parin sadan metrin säteellä on useita eri ravintoloita. Allaolevassa kuvassa Doñana on vaalea rakennus keskellä.

Rantakadulla, aivan Playa de Patalavacan kohdalla sijaitsee uusin ja tyyliltäänkin raikkain ravintola By Rocio joka on avattu viime syksynä. Harmi että tuli kokeiltua sitä vasta vähän ennen kotiin lähtöä joten ehdin syödä siellä vain kaksi kertaa. By Rocion lista on kaukana tunkkaisesta turistityylisestä mättömenuusta. Juuri uusitulla listalla on esimerkiksi tuorepastaa. Ylikypsä lampaankare  oli hyvää. Samoin uunituore leipä joka oli epäilemättä  parasta Espanjassa syömääni leipää. 

Muutaman sadan metrin päässä Doñanasta sijaitsee vuosien aikana tutuksi tullut suosikkini hotelli Radisson Blu. Kävin yhtenä iltana syömässä sen hienossa SW 222˚ ravintolassa. Tämä paikka on vähän kalliimpi, kansainvälistä ruokaa tarjoava laaturavintola. Radisson Blu ravintoloineen näyttää vihdoin vilkastuneen kunnolla koronan jälkeen.Ateriani aikana ravintola täyttyi ihmisistä. 

Hyvää ruokaa voi onneksi nauttia joka säällä.

Alla yksi monista onnellisista Patalavacan asukkaista joka ei vaikuttanut pilvisyydestä piittavan.