Aurinkoa Arguineguinissa














Aurinkoiset ja tuoreet terveiset Gran Kanarialta.Matkasin sinne teini-ikäisten tyttärieni kanssa heinäkuun lopulla. Suomen kesän lämmöstä etelän lämpöön, vieläpä mutkien kautta. Ei ihme jos kohdevalinta on jotakuta ihmetyttänyt.
Kyllä täytyykin olla motivoitunut jotta jaksaa maksaa yksityiset koronatestit, täyttää QR-koodi-lomakkeet, hankkia rokotustodistukset jokaiselle, vaihtaa lentoa Malgassa melko lyhyellä ajalla, käyttää maskia tuntitolkulla jne. Eli pelkän lämmön takia ei siis lähdetty..! Meillä oli tosiaan kaikilla vasta yhdet rokotteet tuossa vaiheessa. En onnistunut aikaistamaan omaani joten näillä mentiin etsimään uusia seikkailuita sekä oppimaan lisää espanjaa.

Ensimmäinen lento oli Finnairilla Malagaan, siellä 1 t.50 min. vaihtoaikaa osoittautui ihan riittäväksi. Onneksi kone oli hieman etuajassa. En ollut ollenkaan varma mihin suuntaan mennään ja mitä tehdään kentällä tässä tilanteessa.Laukuthan jouduimme ensin ottamaan ulos ja sitten viemään ne tiskille uudestaan. Perille asti lähtöselvittäminen ei tässä tilanteessa onnistunut.
Ilokseni onnistuin hyötymään keskinkertaisesta espanjantaidostani. Kysyin reittiohjetta kiertoajeluita esittelevältä henkilöltä, sain ne ja ymmärsin. Tuolla ajoituksella kun ei olisi aika välttämättä riittänyt ainakaan useampaan ylimääräiseen kävelylenkkiin.
Vuelingin lento Las Palmasiin kesti 2,5 tuntia.

Kaiken kaikkiaan sekä meno että paluumatka menivät oikein sujuvasti. Tänä päivänä matkustavalle hyvin suunniteltu on todellakin puoliksi tehty.





Majoituimme tällä matkalla meille tutussa Arguineguinissa. Vastassa oli  usvapilvinen taivas mutta aurinko paistoi sen läpi kuumasti. Sinisenäkin taivas näyttäytyi myöhemmin. Käsittääkseni lämpötilat ovat täälläkin olleet tänä kesänä hiukan tavallista korkeampia. Meidän lomallamme asteita oli noin 26 -32 c.

Säätila suosi selkeästi yhtä aktiviteettia ylitse muiden. Suunniteltu patikointi sai jäädä.Mikä sen ihanampaa kuin viettää kuumia kesäpäiviä rannalla. Täällä olemme tottuneet uimaan tammikuussa ja nyt heinäkuussa vesi tuntuikin aivan ihanalta talveen verrattuna. Miten lämmintä,kirkasta ja ei ollut isoja aaltoja.Kylläpä viihdyimme uimassa.
Veden lämpöasteista en osaa sanoa mutta oli niin sopivaa =) 
Mekin päädyimme paikallisten tapaan hankkimaan 10 euroa maksavan aurinkovarjon suojaksi kovimmalta paahteelta. Hiekka oli tulikuumaa ja veteen oli siksi melkein juostava.









Tämän postauksen kuvat ovat Patalavacan rannalta. Arguineguinissa on muitakin rantoja,kuten tunnetumpi, valkohiekkainen Anfi. Se on suosittu, monesti ylikansoitettu ja mielestäni ehkä hiukan yliarvostettu. Hiekka on tuotu sinne jostakin kaukaa ja pohja on tosi pehmeä ja jotenkin upottava.
 Väkimäärän takia vedessä on aina vähän roskia ja hälinää ei pääse pakoon. Rannalla on ostos-ja ravintolakatu ja takana kohoaa valtava Anfi del Mar hotelli joten vedestä käsin ei ei pääse maisemia ihailemaan.

Patalavacan hiekka taas on paikallista luonnonhiekkaa. Veden pohja on siisti ja kiinteä ja syvenee hitaasti.
Ranta rajoittuu osittain jyrkkään kiviseen rinteeseen jonka takana kohoaa vuori ja niiden välissä kulkee autotie. Tämän rannan molemmin puolin on kyllä hotelleita ja asutusta mutta silti tässä paikassa on häivähdys luonnonläheisyyttä ja paljon rauhallisempaa.
Nyt heinäkuussa Patalavacan ranta oli täynnä espanjalaisia lomailijoita. Tunnelma oli iloinen mutta desibelit pysyivät kohtuullisina.Yhden perheen aurinkovarjo ja  tuolit muodostivat näin kuvauksellisen asetelman.
















Talvella Patalavacalla voi tosiaan olla todella kova aallokko, jopa niinkin kova että uimista ei suositella ja keltainen lippu liehuu.Meduusoista ym.iljetyksistä ei tällä rannalla ainakaan minun tietääkseni ole pelkoa.Tätä osaa arvostaa kun on joskus joutunut sellaisen pistämäksi.
 
Patalavacan alueella asuu talvisin paljon norjalaisia eläkeläisiä. Menneinä lomina olen monesti Radisson Blu-hotellin ikkunoista sekä ihaillut että kauhistellut kun nämä kuparinsävyiset, pelottomat teräsvaarit-ja mummot painelevat uimaan kauas rannasta jo aamun pimeydessä, oli aaltoja tai ei.




Patalavacan rannan tuntumassa on muutamia ravintoloita. Me olemme tykänneet käydä Sagitariossa josta on ihanat näkymät merelle. Harmillisen hiljainen oli paikka vieläkin,ennen koronaa se oli usein lounasaikaan aivan täynnä.Töissä saattoi samaan aikaan olla  4-5 tarjoilijaa,nyt vain yksi.
Sagitariossa kannattaa maistaa ainakin päivän kalaa, katkarapuja, pizzaa  ja vuohenjuustosalaattia.










Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit